Late night working hard

Oon perjantaihin saakka kesäleskenä, koska Niklas lähti lomailemaan vähän kivempiin maisemiin. Mulla on töitä, joten busseilen perjantaina töiden jälkeen perästä Porvooseen. Mut koska mulla on tylsää ja lisäksi töitäkin tehtävänä, ajattelin kerrankin tehdä niitä ajoissa ja edes aloittaa hommia nyt Niklaksen poissaollessa. Helpommin saa tehtyä silloin, kun toinen ei ole paikalla. Silloin kun ei tee koko ajan mieli tehdä jotain muuta näin päivätyössä ensin olleena.

Niklas osti aiemmin viikolla mun lempivalkkaria pastakastikkeeseen, joten mun ilta koostuukin tämän merkinnän valmistuttua töiden teosta, lasillisesta valkkaria ja kilon pussista herneitä. Ei mielestäni kovin paskempi rasti. Vaikka toki olisin mielummin jo itsekin suunnannut Porvooseen.

Loppuun ajattelin vielä jakaa viikon tehosoittobändiäni, The Magic Numbers, olkaa niin hyvät:

Reissail

Ystävät hyvät, heippa taas.

Vietän viimeistä tuntiani töissä. Kohta kasaan kamani (myös kolmen litran hernepussin jääkaapista) ja suuntaan itikseen odottelemaan Niklasta, Juttaa ja Niklaksen isää. Sieltä käy kulkumme kohti Porvoota ja jo luultavasti paljon kasvaneita pikkukisuja sekä ehkäpä myös uimareissua. Lauantaina otetaan lainaan Niklaksen äidin auto ja kaasutellaan Porvoon linja-autoaseman kautta Imatralle vaihtamaan juhlakamppeet ja sitten Ruokolahdelle Minnan ja Laurin häihin. Yöksi mennään takaisin Imatralle toivottavasti ihanaan hotelliin. Eniten odotan tältä matkalta hotellin lakanoita ja aamupalaa. Paras olla hyvät sitten niin.

Tällä viikolla on ollut melko kiireistä. Sunnuntaina (okei tää on viimeviikon puolella) käytiin Mäntsälässä työasioissa pelaamassa hieman ilmakiekkoa sekä uutta lempilajiani eli pöytäcurlingia. Harmi, että se pöytä on niin iso ja kallis, ostaisin sen muuten kotiin.


Menomatka asemalta Mäntsälän keskustaan sujui hieman pidempää reittiä, sillä katuopasteet neuvoivat meidät keskustan sijaan jonnekin tehdas ja varastoalueelle. Onneksi oli hyvä ilma, niin ei sinänsä haitannut.


Voitin ekan erän ja hävisin ihan pystyyn toisen.


Mut edes ilmakiekko ei vetänyt vertoja tälle rakkaudelle. Joutu heti kotiin päästyä googlaamaan, mistä Helsinkgistä tommonen löytyy ja kyllähän se jossain baarissa oli. Koska mennään. Ps. Tässä lajissa olin huippuhyvä, selkee luonnonlahjakkuus.


Tää kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa meidän menomatkan kävelylenkistä. Sehän käskee ihan selkeesti kääntymään tonne oikealle keskustaan. Takaisin tultiin kuitenkin puolet (YLI PUOLET) lyhempää reittiä.


Otin tämän todisteeksi, että oltiin oikeesti Mäntsälässä.


Koska oltiin tosi fiksuja, ei tajuttu katsoa monelta junat takaisin Helsinkiin menee ja jouduttiin tietysti odottamaan yli puoli tuntia. Piirreltiin ja loikoiltiin sit se aika radan vieressä nurtsilla. Ei paha.

Öö, toissapäivänä (ehkä) oltiin vielä Puotilassa minigolfaamassa.


Saija oli tässä lajissa ihan ylivoimainen, mut se olikin harjotellut paljon meitä muita enemmän.


Sen sijaan pojille tää laji oli yhtä kiroilua.




Mut kyllä ne silti onnistu välillä sen pallon reikäänkin saamaan.


Miks nää kaikki kuvat on Topista?


"Nousevat radat aloitetaan joka lyönnin jälkeen alusta."




Tää on paras kuva mun yrityksistä ottaa kuvaa lopputuloksista. En ollut kauheen suosittu kamerani kanssa.

Kivaa viikonloppua kaikille. Kohta suunnaksi bussipysäkki ja Mellunmäen kautta itikseen.

Paljon mölyä mökistä

Holla!

Sorppa nyt taas kerran, etten oo jaksanut jakaa pienen elämäni käännekohtia kanssanne reaaliajassa.

Syyt: kiire, väsymys, laiskuus, pääkipu, vittuuntuneisuus ja muut hyvät tekosyyt.

Tässä tiivistettynä ja perään roima annos kuvia: viikko maakuntamatkalla Porvoo-Kuopio-Leppävirta-Lahti akselilla erinäisiä mökkejä ja maaseutua tutkaillen. Uusi työ, joka alkoi maanantaina ja on kuluttanut mun viimeisetkin voimanrippeet koko alkuviikon ajalta. Nyt alkaa pikkuhiljaa palata järjestys elämänrytmiin ja jaksaa iltaisinkin tehdä jotain muutakin kuin rojahtaa sohvalle katsomaan telkkaria tai sänkyyn päikkäreille vain päästäkseen heti herättyään yöunille. Koko alkuviikko meni enemmän ja vähemmän ylitöissä ja koska työ ei ainakaan vielä ole saanut mua mitenkään riemusta kiljahtelemaan, voitte vain kuvitella kuinka innoissani olen ollut. Lisää päälle vielä väsymys ja maailman pahin päänsärky. Mut ehkä tää tästä pikkuhiljaa.

Huomenna aion tehdä jotain ekstrakivaa, mut rauhallista (ulos syömään, anyone?) alkavan viikonlopun kunniaksi ja lauantaina tunkeudun kasseineni Jutan kirppispöytään Valtteriin. Kasasin äsken mukaan paljon sellaista tavaraa mistä ei ole pakka päästä eroon, mut joita en oo aikoihin käyttänyt. Tosi kivoja vaatteita ja kenkiä siis luvassa, mut ei välttämättä kaikissa ne kirppisystävällisimmät hinnat. Kirppiksen jälkeen mennään joko Sipooseen Topin ja Saijan kanssa tai Espooseen Niklaksen luokkakaverille. Ja sitten sunnuntain aioinkin vain maata ja kerätä voimia ensiviikkoon.

Taitaa olla muuten nyt virallisesti syksy, sillä meidän edessä olevalla kadulla palaa katuvalot ja kello on vajaa yhdeksän. Plus aurinko paistaa eikä ole yhtään pimeetä.

Mut nyt niihin kuviin:

Niklaksen vanhemmat oli ottanut kaksi kissaa.







Vietiin niille lahjaksi tollanen keppi, missä on sulkia ja ne ihastu siihen ikihyväksi.



Porvoon reissun jälkeen Niklaksen äiti heitti mut sunnuntaina Tikkurilaan, josta suuntasin junalla Kuopion kautta äitin ja isin hoiviin mökille.










Vein äitille tuliaiseksi kukan. Plantagenin halvimman, mut hei ajatus on tärkein.


Isi oli rakentanut pellolle järvikorvikkeen eli viilennyssuihkun, jota tosin uskalsin testata ainoastaan saunasta tosi lämpimällä ilmalla.


Nyyhkis. Pikkunipsun hauta ,,;__;,,






Ei ollu valitettavasti meidän vene. Vähän ois ollu sikamagee.




Kolmoset.






Tehtiin ihan sikahyviä ruokia koko mökkeilyn ajan. Tässä vuorossa supereista parhain mökkeilysapuska sushi.




Levät loppu kesken joten piti vähän soveltaa.










"Moi nöpö, mitä oot tehny, kauhee ikävä"





Loppuviikoksi suunnistettiin vielä Lahteen mökkeilemään.


















Syötettiin toi sorsa varmaan ihan ähkyyn, kun se oli ainoa joka tuli syötettäväksi.


Perjantaina haettiin isin kanssa Niklas juna-asemalta mun seuraksi loppuviikonlopuksi<3<3



Toivottavasti ette ihan kuolleet tähän kuvaähkyyn.