Hei me leivotaan muffinsseja

Päätin tehdä tänään muffinsseja. Ihan vaan koska teki niitä mieli. Olin suunnitellut tekeväni muffinien päälle kauniit kreemit, mut Niklaksen epäilevä ilme sai mut pyörtämään päätökseni ja jättämään leivonnaiset ilman päällystä. Eikä itse muffinitkaan lopulta olleet muffineja, sillä unohdin ostaa vuokia lisää. Tehtiin muffinsseista sitten semmonen hieman mokkapalamainen levy lasagnevuuassa ja hyvää siitäkin tuli.

Tässäpä siis seuraa selkeä ja helppo ohje, jolla avutonkin onnistuu paistamaan muffinsseja. Meidän muffinssilevy tosin jäi alkuun keskeltä ihan raaksi, vaikka paistettiin sitä ohjeen noin 20 minuutin sijaan 45 minuuttia. Niklashan oli siitä raasta taikinasta ihan riemusta soikeana, mut keittiömestarina määräsin vuuan takaisin uuniin laitettavaksi.

Nyt oikeesti se ohje ja lässytykset myöhempään ajankohtaan:



RAPARPERI-KOOKOS-MUFFINSSIT

3½ dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
3 dl ohuita raparperiviipaleita
1 dl kookoskermaa
2 kananmunaa
100 g juoksevaa margariinia (n. 1,2 dl)
1 dl kookoshiutaleita

Tällä ohjeella pitäisi syntyä kahdeksan isoa tai 16 pientä muffinssia. Me tehtiin Niklaksen toiveesta tuplataikina, mikä olikin ihan hyvä idea, kun jouduttiin tekemään tuollainen levy. Muutoin oltaisi saatu aika littanoita levyffinsseja.

Itse taikinan valmistaminen on tosi helppoa. Kuivat aineet keskenään sekaisin ja lisätään muut aineet sekaan hyvin sekoittaen.

Kun taikina on tasaisesti sekoitettu, jaa se muffinivuokiin tai kuten todistettua tuli, paistaminen onnistuu myös levynä. Itse astiaa ei silloin tarvitse erikseen voidella. Ainakin meillä myffykkäiset irtosi hyvin alustastaan, vaikka ehdin jo vähän huolehtia.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-25 minuuttia riippuen muffinien koosta. Itse pienensin lämpöä loppuvaiheessa 175 asteeseen, kun pinta alkoi olla jo valmiin näköinen, mutta keskusta hyllyi vielä kauheesti.

Valmiit herkut voi tarjota joko sellaisenaan tai valmistaa päälle sokerikreemin, ohje esim täältä (en tiiä miten hyvin se siihen sopii, ei oo tullu vielä testattua)tai sitten voi tarjota lisänä jätskiä niinkun me tehtiin. Suklaanonparellit sen sijaan ei ollut niinkään hyvä idea, mut näyttää kuvassa kivalle. Koristeluun kantsiikin ehkä ennemmin käyttää kookoshiutaleita tai paria raparperin palaa.

Ja sit vaan kokeilemaan. Kantsii myös testata raparperin tilalla vaikka marjoja ja kookoksen vois korvata vaikka suklaalla tms.

Nyt Simpsoneille Nisunöpön kainaloiseksi. Pus.

Ostokset, joita en saanut

Tällä viikolla mun on pitänyt ostaa vaikka mitä kivaa. Sattuneista syistä en kuitenkaan ole saanut niistä paljon mitään.



(Kuva: Huutonet)

Nämä täydelliset Vagabondin ylipolvensaappaat piti huutaa halvalla Huuto.netistä. Vaan eihän se ihan niin mennyt. Pari minuuttia ennen kohteen sulkeutumista huusin niitä, as usual. Vaavn niimpä huusi pari muutakin paskiaista. Piruuttani sitten päätin että ostetaan oikein kalliilla nämä sitten. Olisivat varmaan kuitenkin noin tuhat kertaa paremmat kuin mun tämän hetkiset kahdet saappaat, joista molemmista tulee vesi läpi sillä hetkellä kun ulos astuu. Kiitos vaan sinulle, joka huusit nämä nenäni edestä. Ei, en todellakaan aio maksaa yli 70 euroa käytetyistä kengistä. Toivottavasti taloutesi meni vararikkoon tämän takia.



(Kuva: Huutonet)

Tämä hame mun piti myöskin huutaa itselleni. Tästä taitaa tosin olla jo yli viikko aikaa. Huutaessani tätä ihanuutta ensimmäisen kerran harkitsin pitkään, pitäisikö ostaa hame saman tien myyjältä, sillä kohteessa oli Osta heti -hinta. Päätin kuitenkin kaikkien yllätykseksi tyytyä normaaliin huutoon, sillä mielestäni tuo Osta heti toiminto on hieman huiputusta ja tosi ärsyttävä. Nyt yllätytte varmaan vielä enemmän kun kerron, että seuraava huutaja päättikin sitten ostaa tuotteen samantien. Kiitos myös sinulle.





(Kuvat: Onlyn verkkokaupasta)

Tämä maailman paras kevät ja syystakki mun piti ostaa eilen, mutta Citycenterin (vai mikä se on. Joka tapauksessa siinä asemaa vastapäätä) Onlylla ei ollut tästä kuin s-kokoa ja olisin kaivannut xs:ää. Yritin epätoivoissani kysellä myyjätytöltä löytyisikö takkia varastosta tai edes muista myymälöistä, mutta kaikkiin vastaus oli yhtä tyly ei oo. Lisääkään on kuulema turha odottaa tulevan. Kotona ehdin jo innostua, kun googlasin takin kuvaa ja päädyin Onlyn verkkokauppaan, että saan takin sittenkin itselleni vaan ei, toimitus on ainoastaan britteihin. Joten jos sinun lähi-Onlyssasi on kyseinen takki xs-koossa, ole kiltti ja osta se minulle. Maksan takaisin ja voin maksaa pari euroa vaivanpalkkaakin.

Oli varmaan myös jotain muita asioita joita en saanut, mutta en nyt muista niitä. Joka tapauksessa tuntui siltä, että kerrankin kun olisin löytänyt lähestulkoon täydellisiä vaatekappaleita, minua rankaistaan siitä. Tässä seuraavaksi täydelliset ostokseni Asokselta, joista kaikki paitsi panta olivat jotenkin viallisia.



Villainen tyylikäs lierihattu, jossa on iiiiso rusetti sivussa. Oih ja voih. Tietenkin tämä on päähäni liian suuri. En oikein käsitä kuinka se on mahdollista, sillä olen pitänyt päätäni hieman normaalia suurempana. Tämä oli vielä kooltaan one size ja olinkin tilatessani täysin varautunut siihen, että joudun myymään hatun eteenpäin sen ollessa liian pieni. Toisin kuitenkin kävi. Jos sinulla on isompi pää kuin minulla (älä ota tätä loukkauksena, minulla ei ole mitään isoja päitä vastaan) tai vaihtoehtoisesti paljon tukkaa, huudapa nyt tästä itsellesi täydellinen hattu kevääksi.

Seuraavat pari kohdetta pidin itselläni eli näitä en siis myy jollet maksa hyvää hintaa, tarkoittaen samaa summaa jonka itse näistä köyhdyin.



Ihana pussukkahame, villakangasta. Minulle helmasta kireä ja ylhäältä liian iso. Oudoin malli vähään aikaan. Onko tämä muistutus siitä että jalkani tarvitsevat kiinteytystä? Vatsasta en osaa sitten yhtään sanoa, sillä edes pömppävatsa ei riitä estämään hameen valumista alaspäin joka kumarruksella.



Ja viimeisimpänä tämä ihku (fierce) kiiltelevä tulppaanihelmahame. Tässä siis liian tiukka vuori, jonka saa kuitenkin onnekseni poistettua tai nostettua niin ylös (tarkoittaen vyötärölle saakka nostamista), ettei se enää ahdista. Lisäksi hame on myös ylhäältä hieman liian pieni, mutta enköhän keksi jonkin keinon lisätä vyötärökaistaleen leveyttä tai sitten pitää vaan laihtua vähäisen.

...

Ettei menisi ihan täysin surumieliseksi, voin kertoa vielä että ostin eilen alesta yhden melko perust-paidan, missä on "rusetti" edessä, pitkän tunikan (huom kokoa m), jossa on paljettikanttaukset (tms) hihansuissa, hiekanvärisen tunikan (oikeasti toppi, mutta otin koon xl, muita kokoja ei ollut jäljellä), jossa on valloittavat lörpäkehihat. Täydellisiä kesäpaitoja, oli mun perustelu ostoksille, eipähän sitten kesällä tarvitse ostaa. EIPÄ.

Ja sori miehinen lukijakuntani, tämä oli todella tyttömäinen merkintä. Niin kauan kun ette kommentoi merkintöjäni, en aio teitä suuremmin huomioda aihevalinnoissani.

Almost uusi koti

Haluaisin tähän alkuun jakaa riemun tuhannen lukijakuntani kanssa ja ilmoittaa että Taru ja Niklas muuttaa Herttoniemenrantaan ensi kuun puoli välissä.

Sitä ennen pitäisi päästä vähän vanhoista kamoista eroon, joten luultavasti huuto.netiin tulee myyntiin joitain meidän vanhoja huonekaluja. Niitä voi jo ennakkoon kysellä meiltä, jos joku tavara erityisesti kiinnostaa.

Myyntiin tulee ehkä ainakin (ehkä siksi, jos meillä ei ole varaa hommata uusia huonekaluja tilalle, pidetään alkuun vanhat):
- korkea, pienehkö ruokapöytä ja siihen matchaavat kaksi tuolia
- tumman ruskea nahkasohva
- ikean perushalpis musta sohvapöytä
- ikean tv-hyllystö (saman värinen sohvapöydän kanssa kai)
- yksi vaatekaappi (jos äiti ja isi ei halua sitä takaisin)
- valkea kirjahylly

Tuskin on varaa hommata noiden kaikkien tilalle uusia tavaroita, mutta eipä me toisaalta noita kaikkia tarvitakaan. Uudessa kämpässä on ihana iso vaatehuone ja lisäksi kolme vaatekaappia makkarissa, joten tuskin tarvitaan ainakaan lisää vaatekaappeja. Myös kirjahyllyssä olleet kamat aion saada jonnekin piiloon. Suunnitelmissa on hommata uusista kalusteista semmosia, mitkä helpottais siivoamista ja puhtaanapitoa. Me kun ollaan siinä tunnetusti niin hyviä ja ahkeria.

Kirpparilta saatiin muuten rahaa lauantaina yli 400e ja sunnuntainakin vielä yli 100e vaikka silloin jäljellä oli vaan lumppuja ja joitain mun edellisiltana kaapista kaivamia vaatteita ja tavaroita, jotka päätin myydä jos joku ne kalliilla ostaa. Mun kallis ja muiden myyjien kallis tais kuitenkin olla vähän eri kaliiberiä keskenään, sillä joillain oli myynnissä yli 40e:n kenkiä, kun mun "kallis" tosi vähän käytetty Carlingsin takki maksoi mun ajatuksissa 10e (tosin Jutta myi sen 5e:lla kun olin itse kiertelemässä, enkä ollut tajunnut sanoa mitä siitä pitää pyytää. So oma moka ja myin mäkin jotain Jutan tavaroita paniikissa liian halvalla. Tää hinnottelu ei oikein oo mun vahvin alue).

Sitten takaisin uuteen kämppään. Siitä on niin kiva hehkuttaa ja parempi vissiin hehkuttaa tänne niin ei tarvitse ärsyttää kavereita.

Meidän tulevassa kodissa tulee olemaan astianpesukone. Saadaan se Niklaksen vanhemmilta, kun niillä on ylimääräinen. VÄHÄN IHANAA! Ei enää käsintiskausta. Siellä on myös kaksi kertaa yhtä iso parveke kun meidän nykyisessä talossa. Parvekelaseja ei oo, mikä on vähän tyhmää, mut ehkä sen kestää. Sitä enemmän kestettävää on siinä että siellä on muovimatot. Siis se tarkottaa sitä et ei oo laminaatteja. Tää asia vähän huolestuttaa mua ja aion tehdä sopparin kirjoittamisen yhteydessä kaikkeni, että ne sinne asennettaisiin. Sinne on kuitenkin tulossa remppa ennen meidän muuttoa, jolloin ainakin maalataan seiniä. Jep, soitin sinne kiinteistönvälitystoimistoon et voidaanko vaikuttaa väreihin ja valkoistahan sieltä on tulossa. Kuulema pitää maalaa lähtiessä takaisin, jos haluaa muuta väriä. Harkitsen suuresti. Edes yksi värillinen seinä olisi nimittäin aika ihanaa.

Uuden kotikadun vieressä on Makuuni ja Kotipizza. Keskustaan (Herttoniemen keskustaan) kävelee vajaassa kymmenessä minuutissa. Talon toiselta puolelta alkaa iso puisto ja puiston takana on meri ja uimaranta. Sanokaa että kuulostaa ihanalta, mun mielestä nimittäin ainakin. Ainiin, siellä asuu kuulemma jossain myös Toni Halme, että julkkiksiakin tiedossa. Hah. Niin ja puolet asunnoista sillä seudulla on omistuskämppiä.

Jutalle sit tiedoksi, että aletaan käymän itiksessä kaupoilla. Sori ny.

Tässä vielä kuva meidän asunnosta igglon talosivuilta. On muuten tosi kätevä paikka, suosittelen. Toivottavasti toi linkki toimii, näyttää sen verran epäilyttävälle.

Ilmoitusluontoisia asioita

Heippa nyt!

Runsaalle lukijakunnalleni ilmoittaisin tiedoksi, että olemme Jutan ja Niklaksen kanssa ensi viikonlopun Valtterin kirppiksellä myymässä. Kantsii tulla penkomaan. Plus ostamaan koruja, etenkin Jutta on tehny tosi hienoja.

Sit toisena asiana tässä olisi linkki meidän uuden vuoden kuviin:

http://picasaweb.google.com/tarru.was.here/UusiVuosi09%23
http://girlholograms.net/kuvia/Lefa.mov

Ärsymystä IHAN kaikesta

Jee. Takas töissä, lomat vietetty. Paitsi ihanan rento palaaminen töihin, kerta huominenkin on vapaa. Ylläri sinänsä etten kirjotellu tänne kertaakaan koko loma aikana. Haha. Oon vähän huono tässä, soriii. Mun uuden vuoden lupauksiin vois lisätä kohdan, kirjoita blogiin useemmin (asiaa).

Nyt siis oon ekaa päivää pitkästä aikaa töissä ja ahdistaa niin sikana. Mulla on ikävä Hernyä! Harmittaa vieläkin ja varmaan ikuisesti, ettei se voinu jatkaa täällä mun seurana. Mun päivät tulee olemaan tappavan tylsiä, Herny tuu takas!

Loma tuli kyl tarpeeseen ja nyt on paljon pirteempi olo. Joskin vittuuntunut syystä siitä, ettei huvittaisi yhtään palata arkeen. Mielestäni olisi paljon mukavampaa nukkua joka aamu kymmeneen, alotella päivää omalla koneella ja jatkaa sit matkaa jonnekin. Lomalla tuo joku oli melko usein joko Helsingissä (missä piti mennä vaan nopsaan pyörähtämään, mut aina jossain vaiheessa tajus, et koko päivä oli jo menny) ja Topin ja Saijan luona. Oli silti kivaa. Meillä oli pitkästä aikaa yövieraita ja käytiin myös yökylässä.

Joulu tuntui yhtä vähän joululle kuin viime vuonna tai ehkä jopa vähemmän. Aattona kappelissa vaan säpsähti ajatukseen et ollaan tosiaan joulukirkossa. Siinä se joulumaisin fiilis sit taiskin olla, hurjat kaks sekuntia. Koko joulu muutenkin meni ohi hurjan vikkelään eikä mulla ehtinyt olla missään vaiheessa yhtä kova ikävä Niklasta kun yleensä jouluna on.

Lomasta vielä sen verran, et oon onnistunut muodostamaan itselleni kohtuullisen hyvän addiktion asunnonvuokrauspalstojen vuokravahteihin ja suomi24:n tyylisten sivustojen vuokraussivuihin. Nytkin kun mulla ei oo täällä töissä mukana sitä mun listaa noista sivuista, mistä ei tuu mun mailiin suoraan postia uusista sopivista kämpistä, tuntuu koko ajan et missaan jonkun tärkeen asunnon.

Äskenkin esim löysin Saton sivuilta kolme ihanaa asuntoa: Vuosaaresta, Puotilasta ja Ruoholahdesta. Kaikki ne oli tullu tänään sinne ja silti kun laitoin niistä hakemuksen ja perään vielä mailia, tuli äsken vastaus, että ne kaikki on jo varattuja. Hittooo. Kenet voin tappaa tästä hyvästä. Muistan täyttäneeni vasta viimeviikolla Saton hakemuksen ja sillon valkkaillessani kaikkia sopivia asuinalueita oli ongelma seuraava: valitsin kaikki mitkä meille vois mitenkään kelvata asuinpaikaks ja sit se saakelin hakemus valittaa et valitsin liian monta. Lopulta niitä pystyi valitsemaan ehkä jonkun säälittävät viisi tai jotain. Ja sen takia ei sit saada jotain kämppää et se on varattu rekisteröityneille hakijoille. Ei voi käsittää. Mulla menee ihan just hermo. En ees jaksa yrittää selittää silleen et asiasta tietämättömät tajuis tän. Kokeilkaa ite, jos haluutte hermostua.

Nojoo se siitä. Koitan tässä nyt syödä parit carnevalit ja vähän rauhottua. Kaiken lisäks olin tänää lääkärissä ja sieltä soitettiin äsken etten ollu lähtiessäni käyny maksamassa laskua. Jahas, sekin nosti verenpainetta varmaan kymmenellä yksiköllä ylöspäin. Se lääkärihän anto mulle sen lapun, mut ei sanallakaan sanonu mikä se on. Katoin sit vaan oven ulkopuolella et näyttäis olevan lasku, mut aattelin et se maksetaan kotona niinku jotkut lääkärilaskut tehdään. En käsitä miten mun ois pitäny älytä et se maksetaankin yllättäen siellä paikan päällä. Ois voinu kertoa.

Rrrrh. Nyt tuli taas avauduttua ärsytykseen asti näistä jutuista. Toivottavasti teitä ei alkanu ärsyttää yhtä paljoo kun mua, kun tätä kirjotin.

Täs nyt vielä loppuun yks joulukuva. Uuden vuoden kuvat odottelee edelleen inspiraatiota mun kamerassa. Jos onnistusin löytämään täältä töistä sopivan piuhan siihen niin voisinkin tehdä sen seuraavaks.