Perjantailta mulla ei valitettavasti ole yhtään kuvia, mutta vietin sen suurimmilta osin vatsallani keittiönlattialla maaten. Meidän ruokapöydän ollessa yhä käyttökelvoton, oli pakko tyytyä tällaiseen hätäratkaisuun, sillä tarvitsin konetta keittiössä eikä pöytää siis pystynyt käyttämään.
Tarkoituksenanihan oli leipoa kakku meidän seuraavana päivänä tiedossa oleviin tupareihin ja sen tosiaan teinkin. Itse kakun ohjeen otin täältä. Tosin vehnäjauhot korvasin hieman pelonsekaisin tuntein perunajauhoilla ja kerrosten ainesmäärät heitin melko hatusta sen pahemmin mittailematta. Kakusta kuitenkin tuli tosi hyvää, turhaan siis pelkäsin. Tollaset hyydytetyt kakut on periaatteessa tosi nopeita ja helppoja tehdä. Ainoa aikaa vievä asia on hyytymisen odottelu. Itse käytin tämän ajan hyödyksi askartelemalla pitkästä aikaa hamahelmistä Tomille synttärilahjakorun. Sekä kakusta että korusta kuvat myöhemmin.
Kakun teon jälkeen mentiin Niklaksen kanssa Itikseen etsimään Niklalle kenkiä. Ei löytynyt, sen sijaan minä löysin halvat ja tosi kivat tennarit ja Niklas t-paidan ja kauluspaidan. Tomin liityttyä hetkeksi seuraamme käytiin testaamassa Hesen Tsatsikihampurilainen, joka kuullostaa liian hyvälle ollakseen totta. Sitä se kieltämättä olikin, sillä koko hampurilainen oli kauhea pettymys: tsatsiki oli lämmintä ja pihvi omituinen ja pahanmakuinen. Kyllä harmitti. Olin vielä pidätellyt parhaani mukaan nälkää koko päivän (ei mikään helppo homma, jos leipoo samalla), jotta jaksaisin syödä koko purilaisen. Oltiin nimittäin kuultu huhuja, että se on niin suuri, ettei millään jaksa syödä. Suurudesta minulla ei ole kauheasti kommentteja, mutta sain syötyä noin puolet hampurilaisesta ja puolet ranskalaisista. Niin pahaa oli. Toki vähän saattoi selittää myös se, että käytiin Itikseen mennessä jätskillä. Mut en voi suositella tuota hampurilaista kenellekään, ei kannata testata.
Ruuan jälkeen lähdettiin takaisin Herttoniemeen, käytiin kaupasta tuparitarjottavat ja tultiin kotiin. Järjesteltiin hyvin vähän paikkoja, kirjoitettiin tehtävälista seuraavalle päivälle, katsottiin hetki uusinta Batman-elokuvaa ja mentiin nukkumaan. Siinä perjantai.
Lauantaina herättiin herätyskelloon, ettei varmasti tulisi kiire laitella juttuja valmiiksi. Tässä vaiheessa joku osaa ehkä arvata, tuliko kiire vai ei. Tehtiin rauhassa aamiaista, katsottiin Muumit ja alettiin hommiin. Siivoiltiin aikamme ja käytiin vielä viimeiset puutokset kaupasta. Jutta saapui jossain vaiheessa auttelemaan meitä tarjoiltavien laitossa ja olikin suureksi avuksi (kiitti vielä). Tehtiin salaattia lounaaksi tarjoiluvalmistelujen lomassa ja syönnin jälkeen tajuttiin, että juhliin on enää tunti aikaa ja kaikki on vielä pahasti vaiheessa. Ei auttanut muu kuin vaihtaa suihkussakäynti pikapesuun, tehdä maailman pikaisin meikki ja jättää tukka läheskokonaan laittamatta ja juosta pää kolmantena jalkana tekemässä tarjoiltavia. Onneksi juhlavieraista ainoastaan Topi saapui ajallaan (sori Topi, et jouduit odottelemaan), joten ei haitannut ihan niin paljoa, että meidän valmistelut pikkusen venähti.
Saatiin kuitenkin lopulta kaikki tyylikkäästi valmiiksi ja suunnattiin viereiseen puistoon. Säätiedoituksista huolimatta ilma suosi meitä ja saatiin istua ulkona melko kauan ennen kuin alkoi sataa.
Sateen alkaessa suunnattiin pikaisesti sisälle, katettiin pöytä ja siirryttiin parvekkeelle ihastelemaan ukkosta. Loppuilta kuluikin syödessä, syödessä ja syödessä. Pelattiin me yksi Trivialikin.
Pahoittelen kuvan epätarkkuutta ja paskaa laatua. Nyt ei oo parempaa, vähän harmittaa. Mua vähän nauratti tää kattaus, kun meidän kutsussa luki, että tarjolla on jotain "pientä syötävää". Meille pieni on vissiin aika laaja käsite.
Grillattiinkin vähän. Tosin ei niitä grillailuja kauheesti jaksanut enää syödä.
Vähän satoi vettä. Oli kyllä kiva istua partsilla katselemassa sadetta, kun ei tarvinnu huolehtia kastumisesta. Taru <3 meidän partsi.
Juotavaksi meillä oli tarjolla sangriaa, jota jäi yli ihan sikana. Käskin sitten Niklasta kaatamaan loput viemäristä, mitä jotkut ehkä seuraavana päivänä vähän ihmetteli. Mut en mä tiedä mitä muutakaan sille ois voinut tehdä.
Meidän kutsukortissahan oli sen siivettömän linnun eli Kiivin kuva ja tekstinä "Tulkaa tupareihin, Kiivikin tulee", joten meidän oli pakko saada kiivi paikalle. Onneksi se suostui tulemaan.
Niklaksen taidekuvat.
Onnellinen synttärisankari. Ja nyt kun ihmettelette, miksi toi sieni on sininen, niin en oo pienenä saanut pelata Nintendoa. Luulin, että siinä ois sinisiäkin sieniä.
Sateen lopulta loputtua, loppui juhlatkin ja vieraat suunnisti pikkuhiljaa koteihinsa. Jutta jäi onneks piristämään meidän arkea yökylään. Loppuun tahtoisin vielä kiittää kaikkia juhlijoita. Kiva kun pääsitte ja tulkaa toistekin. Myös ne, jotka ei paikalle päässeet on tervetulleita kylään.
Ps. Puistokuvat ja ruokatarjoilukuva mun pikkukamerasta, loput Niklaksen kameralla otettuja. Suurin osa Niklaksen kuvaamia. Kiitti Niklas paparazzina olosta.
Ps2. Kohta vielä kuvapostaus sunnuntailta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti