Fajitas tai tortillat

Hullo. Mulla on huomisesta keskiviikkoon miniloma ja mennään heti aamusta Niklaksen kanssa Tallinnaan. Yövytään semmosessa hotskussa kuin Metropol ja tullaan tiistaina iltavilakalla takaisin. Keskiviikkona käydään sit toivottavasti etsimässä mulle uutta pyörää ja torstaina meenkin sit jo takas töihin ja heti Tampereelle, jos muut ei onnistu mun poissaollessa siirtämään sitä tapaamista tonne meidän toimistolle.

Tää viikonloppu on kuitenkin ollu sikamaisen kiva ja vieläpä tuntunut lisäksi melkein vuodelta mikä on melko harvinaista, joten jos en muista niin muistutelkaa, niin teen kotiinpaluun jälkeen megalomaanisen kuvapostauksen (ylläri) kaikesta.

Tän postauksen pointtina on kuitenkin yks tosi helppo ruoka, jota tehtiin Niklan kanssa pari hetkee sitten. Valitettavasti vaan unohdin napata valmistusvaiheessa kuvia, mut tää on niin helppo, että osaatte kyllä ilman visuaalista ohjettakin.

Ruokana ois siis vähän fajitas-tyyliset tortillat (en oikeen koskaan oo tajunnut niiden eroa, mut mun ymmärryksen mukaan fajitakset on lämpimiä ja tortillat enemmän kylmää kamaa).

Tarvitset tähän:
Broilerin piffejä tai suikaleetkin käy. Oman maun mukaan marinaadit, meillä oli tomaattiyrtti.
Yksi paprika.
Yksi sipuli.
Purkki creme fraisea.
Quacamolea.
Ananassalsaa.

Parasta tää on muurikalla tehtynä, mut koska muurikan käyttö on kerrostalokämpässä hieman kyseenalaista, onnistui tää tosi hyvin myös wokkipannussa.

Pilko piffit melko pitkiksi ja isohkoiksi suikaleiksi ja paista. Kypsymistä odotellessa pilko kasvikset (saa myöskin jäädä melko isoiksi) ja aina valmistuttua heitä mukaan kypsymään ja tadaa soossi on valmis. Lämmitä letut ja heitä sörsseliä päälle. Mukaan vielä creme fraiset, molet ja salsat ja eikun mussuttamaan. Namnam.


Siinä se on. Sori vaan ei näy noiden kastikkeiden alta oikein toi itse sössö, mut eiköhän kaikki tajuu silti.

Nyt oisin melko valmis pehkuihin, sillä aamulla ois herätys kello kuusi. Mun pitää kuitenkin vielä istua tässä venailemassa tekstejä yhteen duuniin, joten no can do.